Yhteisöllinen asuminen

Yhteisöllinen asuminen on asumisen vaihtoehto, joka tarjoaa ikääntyneelle asukkaalle turvallisen ja esteettömän asuinympäristön sekä mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen. Yhteisöllinen asuminen on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät enää pysty asumaan omassa kodissaan kotihoidon turvin, mutta eivät vielä tarvitse ympärivuorokautista hoivaa.

Ikääntyneiden yhteisöllisessä asumisessa asukas asuu omassa vuokra-asunnossaan, mutta hänellä on mahdollisuus osallistua yhteiseen toimintaan ja saada apua arjen askareisiin tarpeen mukaan. Yhteisöllinen asuminen voi parhaassa tapauksessa ja hyvin toteutettuna tarjota ikäihmiselle turvallisen asumisvaihtoehdon ja vähentää yksinäisyyttä.

Mitä yhteisöllinen asuminen tarkoittaa?

Yhteisöllisessä asumisessa asukas asuu omassa kodissaan, jossa on perinteisesti oma keittiö, kylpyhuone ja wc. Asunto sisustetaan omilla huonekaluilla ja asukas voi liikkua vapaasti sekä talon sisällä että sen ulkopuolella.

Palveluntuottajan velvollisuus on järjestää asukkaille osallisuutta tukevaa toimintaa, joka voi olla esimerkiksi yhteinen ruokailuhetki, tuoliliikuntahetki tai laulutuokio. Lisäksi henkilökunta on useassa yhteisöllisen asumisen asuinpaikassa paikalla päivä- ja ilta-aikaan, jolloin apua saa talon väeltä myös yllättävissä tilanteissa. Yöaikaan turvaa tuo yleensä turvaranneke.

Milloin yhteisöllinen asuminen tulee ajankohtaiseksi?

Yhteisöllinen asuminen sijoittuu kotona asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen välimaastoon. Se on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät pärjää kotona kotiin tuotavien palvelujen avulla, mutta selviävät yön yli turvajärjestelyin tai sovituin kotihoidon käynnein.

Yhteisöllisen asumisen piiriin hakeudutaan pääsääntöisesti hyvinvointialueen kautta. Osaan yhteisöllisen asumisen paikoista on mahdollisuus hakeutua asumaan myös yksityisesti.

Parhaassa tapauksessa yhteisöllinen asuminen:

Vähentää yksinäisyyttä ja turvattomuutta – yhteisö tarjoaa seuraa ja tukea arkeen.
Mahdollistaa itsenäisyyden – oma asunto ja vapaus liikkua säilyvät.
Turvaa arjen sujumisen – henkilökunta auttaa päivittäisissä toimissa ja tukee osallistumista.
Joustava ratkaisu – siirtyminen ympärivuorokautiseen hoivaan voi onnistua saman talon sisällä, jos avuntarve kasvaa.

Mitä yhteisöllinen asuminen maksaa?

Yhteisöllisessä asumisessa asukas maksaa vuokran sekä tarvitsemansa palvelut. Jos asuminen järjestyy hyvinvointialueen kautta, hoivamaksu määräytyy kotihoidon maksujen tapaan tulojen ja palvelutuntien perusteella. Yksityisesti hakeutuville kustannukset määräytyvät palveluntuottajan oman hinnaston mukaan.

Huomioitavaa on, että yksityisesti palvelunsa kustantavan asukkaan asumisen ja hoivan kustannukset saattavat kivuta useisiin tuhansiin euroihin kuukaudessa. Hyvinvointialueen maksut ovat puolestaan sidoksissa asukkaan tuloihin, jolloin palvelut kustantavat sitä enemmän, mitä korkeampi on tulotaso.

Lopuksi

Yhteisöllinen asuminen voi tarjota ikäihmiselle turvallisen ja sosiaalisen asuinympäristön, jossa arki sujuu huolettomammin. Asukkaalla on edelleen oma koti ja mahdollisuus hoitaa itsenäisesti niitä arjen askareita, joihin toimintakykyä vielä riittää. Samalla hän saa parhaassa tilanteessa yhteisön tuen, seuraa sekä apua ja tukea henkilökunnalta sitä tarvitessaan. Näin elämä voi jatkua oman näköisenä myös silloin, kun avuntarve kasvaa.

On hyvä huomioida, että yhteisöllinen asuminen ei ole kaikkialla samanlaista. Sisältö, toimintatavat ja yhteisöllisyyttä tukevan toiminnan laatu voivat vaihdella asuinpaikan mukaan.

Scroll to Top